<<< Takaisin hakemistoon

Keski-Uusimaa 25.5. 1997
Laitisen improvisaatio vetosi yleisöön
Runon hengessä
Veltto Virtanen saapui
Kallio-Kuninkalaan yllätysvieraana
Anna-Maija Halme
Järvenpääläisten runonharrastajien puuhaama Runojamit jatkui perjantaina koko yön kestävällä Runon henki -tapahtumalla Kallio-Kuninkalassa.

Ainutlaatuiseksi tapahtuman teki tapa, jolla mm. Heikki Laitinen ja kumppanit yhdistivät improvisoitua musiikkiaan eri taiteilijoiden runoihin. Laitinen kertoo, ettei hän ole ollut muusikkona mukana vastaavassa tilanteessa aiemmin. Sibelius-Akatemiassa, jossa hän työskentelee kansanmusiikkiosaston johtajana, ei runon yhdistämistä ole kokeiltu. Monelle runoilijalle tämä oli aivan yhtä uutta.

Kalevalaisesta runoperinteestä syvyyttä hankkinut tapahtuma keräsi Kallio-Kuninkaalaan Leonora-salillisen runosta ja musiikista kiinnostunutta yleisöä. Kansanjuhlaa tapahtumasta ei vielä muodostunut. Jos runon suosio kasvaa tulevina vuosina nykyiseen tahtiin, tulevat järjestäjät vielä muistelemaan kaiholla tämänkertaisen tapahtuman jamihenkistä tunnelmaa.

Veltto & ArtoYllättäen Veltto Virtanen ilmestyi jameihin ja hänen esitykselleen tehtiin tilaa ohjelmistossa. Virtanen kertoo tämän olevan harjoituskeikan lauantaina eduskuntatatalon rappusilla pidettävälle esitykselle, joka on samalla mielenosoitus suomalaisen kulttuurin puolesta Yleisradion linjaa vastaan.


Laitisen performanssi sai kiitosta
Virtanen ihmettelee, miten eduskunnan valvoma laitos on voinut Iähteä kilpailemaan ohjelmistossaan kaupallisten kanavien kanssa. Ohjelman tulisi olla persoonallista ja kansan sävyjä heijastavaa. Hän aikoo tehdä asiasta kysymyksen valtioneuvoston kyselytunnilla ja herättää asiasta keskustelua.

Virtanen kertoo tulleensa jameihin Kimmo Pohjosen ja Heikki Laitisen pyynnöstä. Hän on myös kirjoittanut kalevalamittainen runokirjan "Helkavirsiä III", joka on hänen omien sanojensa mukaan komeinta kalevalamittaan kirjoitettua runoutta sitten Eino Leinon.

Suurimman suosion keräsi perjantai-illan puolella järvenpääläisen Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston johtaja Heikki Laitisen ja Akatemian soittajien musiikilliset perinteet tiedostava performanssi. Hauensuolessa improvisaatio koostui musiikista ja vaihtuvista runoilijoista.

Puoltayötä lähestyttäessä Erkki Pirtola ystävineen nauratti yleisöä ääniperformanssilla Kalevala ja Zen.


Runoilijat astuneet esiin
Sekä Laitinen että runojaan esityksessä lausunut Mika Terho totesivat, että aivan saumattomasti ei ensikertainen musiikin ja runon yhdistäminen toiminut.
- Soittajat ja lausuja yrittävät vielä vetää omaansa. Yhteen tekeminen varmasti paranee kokemuksen myötä, Laitinen sanoo. Terho toteaa, että musiikki sopii kielellisiin ja pitkälle mietittyihin runoihin.
- Jos runoilijan oma ääni on voimakas, runo ja musiikki hyljeksivät toisiaan, runoilija arvelee.
Laitinen toteaa, että musiikkiin yhdistettynä runoilijat pääsevät entistä paremmin esille. Nuoret runoilijat ovat muutenkin astuneet ulos viime aikoina. He ovat tuoneet runojaan mm. tietoverkkoihin ja junien seinille.

Tämä aika on Kalevala-teemoineen mytologinen, Kalevala on syvennys elämään.

- Monet sata vuotta sitten syntyneet runot kuten Kalevala ovat tosi moderneja joiltakin ilmaisuiltaan ja kielikuviltaan, Laitinen sanoo. Hän arvelee, että kaikki jamien runoilijat tunnistavat juurensa samoin kuin soittajat hänen kokoonpanossaan. Laitinen on tyytyväinen siihen, että taide osataan johtaa perinteestä.
Hauensuoli-performanssi ei ollut kokonaan kansanmusiikkia, vaikka siinä oli myös perinteisiä aineksia. Laitinen toteaa, että improvisointi on kappaleita paljon suuremman harjoittelun takana.
- Päässä täytyy olla paljon kaikenlaista ainesta, josta tehdä musiikkia.

Sata vuotta Sammon utopiassa
Runon hengen avajaispuheen piti Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen. Kukkonen toivoi, että tapahtumasta tulisi jokavuotinen ja onnitteli järjestäjiä onnistuneesta aloitusvuodesta, koska nyt on kulunut sata vuotta Juhani Ahon muuttamisesta Järvenpäähän ja taiteilijayhteisön perustamisesta.

Runojamien toiminnanjohtaja Tapio Turpeinen puhui runon historiasta. Historian voi hänen mukaansa jakaa kolmeen osaan: runo-aikaan, kulta-aikaan ja multa-aikaan. Suomessa on Turpeisen mukaan eletty viimeiset sata vuotta kulta- eli raha-aikaa ja runo on unohdettu. On tavoiteltu Sampoa - rahan ja tavaran utopiaa. Runosta on tullut korkeakulttuuria ja sitä varten on täytynyt järjestää seminaareja ja matineoita, koska runoa ei kuulisi muuten ollenkaan. Turpeinen sanoo, että nyt ollaan siirtymässä kulta-ajasta multa-aikaan. Multa-aika tarkoittaa maailmaa, jossa multa on arvokas harvinaisuus. Kysymykseksi jää, saavutammeko enää runoaikaa.

- Ei ole väliä mikä on hyvää tai huonoa runoutta. On päästävä siihen kalevalaiseen henkeen, jolloin runo eli, Turpeinen saarnaa.

Järvenpääläisten runotapahtuma on taatusti ollut mielenkiintoinen, koska siellä esiintyivät lisäksi myös mm. Liana-Kaarina ja ortodoksi-isä Mitro Repo. Hassua muuten, että idea on keksitty nyt vasta - esim. jazzin puolella runon ja musiikin yhdistäminen alkoi 50-luvulla, ehkä aikaisemminkin, ja 60-luvulla se oli jo tavanomaista. (WW)


Kirjavan "Puolueen"
sitoutumattoman
puheenjohtajan
ja EU-vaaliehdokkaan
Pertti "Veltto" Virtasen
tavoittaa sähköpostitse
tätä tekstiä
napauttelemalla...
Virtasen sivujen ylläpitäjä
Jukka "Waldemar" Wallenius
on myös EU-vaaliehdokas
ja hänelle sähköposti
lähtee tätä tekstiä
napsuttelemalla...

-----

Nyt kaikki kriittisesti EU:hun suhtautuvat ihmiset
liittyvät yhteen ja äänestävät Velton
EU-parlamenttiin!

Kirjava

Takaisin sinne mistä tulitkin...

Näpäytä ylläolevaa palkkia tai tätä tekstiä, niin pääset takaisin sinne mistä tulitkin...