Waldemar Wallenius - Rumba 1/94
"Pikku-Reiska, rokin perusmies kyttyröineen, aikanaan lahjoitti mulle uskomattomimman ja kauneimman Batman-merkin - ja senkin joku varasti, kuten myös Arto Mellerin lahjoittaman Lotta Svärd -kaulahuivin - ja sanoi: 'Veltto, lämpimän veden kala.' Se tarkoittaa samaa mitä Alpo Suhonen sanoi mulle: 'Veltto, vetelä, veden kaltainen, virtaava...' Se tarkoittaa kaikkein vahvinta ja lujinta mitä voi olla. Mä itse sanoin, että vesi on liikutuskykyisintä ja herkintä. Pikku-Reiska sen keksi: lämpimän veden kala. Uskomatonta. Sääli, että sekin mies lähti niin aikaisin. Nyt mä tarvitsisin häntä. Presidentti kaipaa roudaria! Ei turvamiehiä."
Veltto Virtasen ymmärtämisessä ja tosissaan ottamisessa on vaikeuksia jopa minullakin joskus, vaikka olen tuntenut hänet kohta 20 vuotta ja moneen kertaan todennut, että hän on minua paljon suurempi nero.
Kuten englantilaisilla on tapana sanoa, hän on "too clever for his own good", tai kuten hänen "vaalipäällikkönsä" Jaana Ruuth sanoi Iltalehdessä, hän on joskus vaikeaselkoinen, koska ajatus kulkee niin nopeasti, että puhe ei aina pysy perässä. Hän on vähän liian kehittynyt ja ennen kaikkea nopea ajattelija minunkin makuuni, mutta silti kannatan häntä ja hänen rohkeuttaan.
Hän on ehdottomasti yksi persoonallisimpia, erikoisimpia ja fiksuimpia tyyppejä mitä tämä maa päällään kantaa, mutta hänen on mahdoton päästä presidentiksi, koska riittävän moni ei ymmmärrä häntä. Vielä. Hänen olisi mahdotonta OLLA presidentti, koska häntä ei ymmärrettäisi. Vielä.
Mutta merkkejä ymmärtämisen alkuun pääsemisestä on näkynyt. Seitsemän prosentin kannatus presidenttigallupissa on huikea osoitus siitä kuinka moni ihminen on tajunnut tai ainakin vaistonnut, että se paljon puhuttu ja kauan kaivattu vaihtoehto kaikille noille poliitikoille voisi kenties olla tämä karvainen shamaani, tämä vuolaspuheinen visionääri, tämä kielen, mielen ja sielun syvyyksien saloihin sukeltaja, Jungin, Reichin, Bolanin ja Townshendin opetuslapsi, suomalais-ugrilaisen piilotajunnan tutkija, todellinen isänmaan ystävä & ymmärtäjä ja (entinen?) rock-mies.
Täytyy myöntää, että ajatus vuosikymmeniä ajastaan edellä olevasta hra Virtasesta pressakisassa tuntui aluksi niin absurdilta, että useiden kuukausien ajan tyydyin vain ihmettelemään epäuskoisena. Alkusyksystä törmäsin tarmokkaaseen kampanjoijaan Paapan Kapakassa ja kysyin onko hän varmasti aivan ja täysin tosissaan, mutta siinä kaikki.
Vasta joulun alla kuulemani galluplukemat havahduttivat. Hitto, ihmisethän ottavat kuin ottavatkin hänet tosissaan, todellisena vaihtoehtona! Monet ihmiset todella kaipaavat jotain muuta kuin samoja fraaseja pyörittelevää poliitikkoa. Tämäpä kiinnostavaa. Veltto-ilmiöönhän täytyy tutustua ihan uudelta kantilta. Menenpä kysymään mieheltä itseltään, että miltäs nyt tuntuu.
Alunperin suunnittelin juttua omaan pieneen WUM-lehteeni, mutta sitten totesin, ettei se kerkiä ulos ennen vaaleja, joten tarjosin tiivistelmää Ramille Rumbaan. Hän empi hieman, koska Rumba ei suuremmin halua ottaa kantaa politiikkaan, eikä varsinkaan suosia yhtä ehdokasta, mutta myöntyi sitten, koska juttu tulisi ulos käytännössä ensimmäisen vaalikierroksen jälkeen.
Ryhtyessäni tenttaamaan ehdokas Virtasta ensimmäinen kysymys käsittelikin rock-väen ja rock-lehdistön roolia vaalikampanjassa. Ovatko musiikkilehdet olleet kiinnostuneita?
"Soundi hivenen, Alanen teki sen Oma lista -jutun. Kun joku Juicekin on sanonut, että hänkin harkitsee äänestämistä, kun nuortenlehdillä olisi kerrankin ollut tilaisuus rokottaa poliittista järjestelmää, joka tekee kaikki arvonlisäverot ja koko saatanan paskan, niin on uskomatonta järjettömyyttä, että EI."
Ehkä musiikkilehtien tekijöitä ei politiikka kiinnosta edes musiikkimiehen kyseessä ollessa, koska siihen liittyisi kuitenkin enemmän politiikkaa kuin musiikkia?
"Mä opin jo läänintaiteilija-aikoinani, että ne musiikkitoimittajat ja levyfirmojen ihmiset, jotka sanovat ettei kiinnosta, ovat itse poliittisia. He ovat yllättävän hyvin ruokittuja ja yllättävän hyvin hiljaa pidettyjä - ja erittäin poliittisia. Se iskulause, että 'Älkää äänestäkö, ollaan epäpoliittisia' on helvetin poliittinen. Se on ydin siinä politiikassa, joka tänä päivänä on ajanut meidät tähän ja tuhoaa tätä maata."
"Kerrankin on KOKO kansan mahdollista äänestää. Jos politiikkaa epäillään, jos siihen suhtaudutaan niin kuin suhtaudutaan, niin miksei tosiaan NÄYTETÄ sitä? On typerää sanoa muka juicemaisesti, että ei äänestä, koska se johtaa vain pahempaan terroriin."
Etenkin ruotsinkielisten TV-uutisten haastattelua katsellessani funtsin, että kyllähän sinä minun puolestani saisit pressaksi ryhtyä - mutta vain sillä ehdolla, että Suomen kansa tajuaisi kerrankin valinneensa aivan toisenlaisen presidentin kuin tavallisesti. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kansa ei ihan vielä ole kykenevä hyväksymään noin radikaalia erilaisuutta pressan pallilla. Askel siihen suuntaan olisi esimerkiksi se, että pystyttäisiin hyväksymään ajatusleikki, että meillä valittaisiin arvosasteikolla varapresidentin veroinen "pääprofeetta" tai vastaavaa. Siihen hommaan olisit loistavan passeli.
"Kuulostaa hyvältä."
Hyväksyt siis sen vääjäämättömän faktan, että Suomen kansa ei kykene sinua hyväksymään nykyisellä ajattelukyvyllään?
"Ei ainoastaan ajattelukyvyllään, myös tuntemiskyvyllään. Olet oikeassa. Mutta jos... Jos valittaisiin joulupukki, jos olisi tällainen joulumaa, luomumaa... On totta, että vasta silloin mulla olisi todellisia mahdollisuuksia. Mutta silti, jo nyt tulee jatkuvasti ympäri maata terveisiä kaikenlaisilta kristillisiltä tahoiltakin, isoäideiltä, äideiltä ja tädeiltä, että he aikovat äänestää minua - ainoastaan sen takia, että he ovat nähneet ja kuulleet mikä mä olen. Mutta ei se vielä riitä."
"Se saattaa kuitenkin olla yllättävän riittävä perusta sille, että 30/40-vuotiaat nuoret ja sitäkin vanhemmat, jotka eivät ole koskaan äänestäneet, äänestävät nyt, koska mä mahdollistan sen, että ollaan 'pro-test' - mehän olemme protestantteja ja kun ei olla Irlannissa, sitä ei tarvitse pelätä - että ollaan 'uuden kokeen puolesta', että näytetään, koetaan jotain uutta."
"Mä olen tavallaan herättäjäkin. Sen jälkeen kun mä selvisin sellaisesta pahasta paikasta kuin Vaasan läänistä elävänä ja tulin vielä elävämpänä takaisin, mä tiedän sen, että tässä on kysymys myös henkisestä liikkeestä. Mä tiedän sen, vaikka mä itse olenkin siitä kaikkein hämmästynein, ihan oikeasti."
"Nyt lähestyt asiaa. Nämä ihmiset, jotka kysyvät, että olenko mä pelle, eivät tajua mikä pelle on. Jos mahdollistettaisiin edes tällainen karnevalismi, harlekinismi tai joku syväsyntyinen tragikoominen draama - draama tulee kreikan sanasta 'toiminta' ja se olisi jo dramaattista, että alettaisiin tehdä jotain - niin ehkä tajuttaisiin mitä tarkoittaa olla pelle, klovni, joka on maalannut kasvoilleen kyyneleet. Lapset rakastavat sitä, että joku on todella tosissaan ja uskaltaa kyyneleet silmissä toimia. Vaikka tämä vertaus lyökin vähän yli, niin ehkä sitä kautta..."
Ehkä, mutta nyt on ollut kysymys siitä, että oikeastaan kaikissa maissa muita kuin kaikkein suurimpien puolueitten ehdokkaita on kutsuttu pelleiksi, häiriköiksi, vain siksi että he lähtevät sotkemaan selkeitä kuvioita ilman todellisia mahdollisuuksia, viemään ääniä 'vakavasti otettavilta ehdokkailta'. USA:ssa on vain kaksi isoa puoluetta, mutta joskus siellä on ollut kolmaskin ehdokas...
"Ainoa, jota ei pidetty pellenä, oli nyt viimeksi tämä ison rahan mies - joka puhui järkeä ja joka oikeastaan aikaansai tämän Clinton-ihmeen. Se on oikeastaan hämmästyttävää, että se ihme tapahtui: mies, joka on nuorempana polttanut pilveä, jolla on yhtä tyylikäs kissa kuin mulla... Mutta mä en ole takapenkillä kähminyt ketään, mulla ei ole ollut sellaisia autoja."
"Mutta nyt täytyy muistaa se, että minut on torjuttu pellenä myös 'rock-piireissä'! Ne torjuivat ja hylkäsivät mut ja se on vaikuttanut suuren yleisön käsitykseen: kun en ole ollut 'yleisesti hyväksytty' edes rockin piirissä. Ja silti 'rock' on ollut pahin kirosana mitä minuun on liitetty, olin säveltänyt ja sanoittanut mitä tahansa."
"Eivätkä ne piirit edes muista minun piisejäni! Muistaisivat edes yhden piisin. Ne ovat kunnon piisejä."
"Se on totta. Jos yksi ehdokas on kirjoittanut kirjan 'On totuuden aika' ja toinen on tehnyt LP:n 'Haloo' tai 'Uusi jääkausi uhkaa', joka on mieletön psykologis-filosofinen juttu, mutta harva sitä tajuaa, niin on kyse ihan eri tason jutuista."
"On totuuden aika? Paskat, on synkimmän pimeyden aika, ernroothien ja suuren rahan aika, Kepun lopullisen sumutuksen aika! Sillä on jo oikeusministeri, ulkoministeri, oikeuskansleri, pääministeri.... Ja vaikka NKP:nkin aika on jo mennyt, niin 15 prosentin kannatuksella eräs puolue aikoo tehdä tässä maassa lopullisen oharin ja saada vielä presidentinkin. Mikä totuuden aika se on? Tämänkö Manu mahdollisti: että jossain Tampereellakin jotkut punamultazombit puhuvat, että äänestetään Väyrystä, 'koska hän on valtiomies'? Jumalauta! Puolue, joka on tuhonnut melkein koko maan muutamassa vuodessa - kulttuurilainsäädäntö, hallinto ja kaikki on kaatumassa päälle sen takia, että ei ole kunnon vastavoimia - ja nyt vielä äänestäisivät senkaltaisen miehen presidentiksi!"
Täytyy taas myöntää, että aina en pysy mukana Velton vikkelässä ajatuksenjuoksussa, mutta perusajatus lienee tämä: KAIKKI poliitikot ovat 'pelin miehiä', joilta valtapeliä pelatessa unohtuu tärkein: ihmisten todelliset fiilikset. Velton mielestä hänen jo nyt saamansa yllättävän huikeat kannatusluvut ovat osoitus siitä.
"Jos ihmiset... KUN ihmiset, rock'n'roll-kansa, muutama satatuhatta nousee äänestämään mua, niin heti on asiat kunnossa."
Öh, on lähinnä kai astuttu yksi askel sitä kohti, että...
"Ei, mä väitän, että heti on asiat kunnossa! Silloin on jo näytetty. On jo annettu elävä todistus. Niinkuin Eino Leino sanoi: 'Itsestänihän minä vain todistan.' Kun yksikin ihminen laittaa minun numeroni lippuun, oli se Juice Leskinen tai joku ex-punkkari tai kuka tahansa, joka uskaltaa tehdä sen, niin silloin on asiat kunnossa. Koska se on demokratian alkeellisin muoto - ja vahvin muoto, sittenkin."
"Tarina, jonka olen kuullut, kertoo että Kerjäläisliitto ry ja Suomen Köyhät ry, jotka ovat erillisiä yhdistyksiä, joilla on keskenään toimintaa - sen enempää en pysty niistä kertomaan - olivat aikeissa pyytää Jörn Donneria ehdokkaakseen. Mutta syntyi kiista puoluetaustasta ja kaikesta sellaisesta, joten hänen rinnalleen vedettiin nimi M.A. Numminen. Häntä harkittiin jo vahvasti, mutta sitten alettiin painottaa, että hän on liian vanhanaikainen ja sensellaista, joskin on ollut viime aikoina selvästi piristymään päin..."
Näin on.
"Näin on - jopa niin paljon, että kun hän kuunteli mun Radiomafia-ohjelmaani, niin hän teki tämän 'Presidentti on siitin' -piisin. Tiesitkö, että se tuli mun ohjelmastani?"
En.
"Mä kerroin huhtikuussa pitkän jutun siitä, että Kekkonen oli ainoa agraariyhteiskunnan symboli, jota voi ottaa jaloista kiinni ja aurata - ja M.A. oli kuullut sen. Hän kertoi sen meille."
Sinun on täytynyt olla imarreltu siitä, että sinut oli pantu Donnerin ja Nummisen kanssa samalle viivalle?
"Näin on. En tiedä oliko MA:lle jo soiteltu ja kyselty, mutta sitten oli televisiossa tämä Täysikuu-ohjelma, jossa mä olin asiantuntijana. He olivat halunneet sellaisen, joka ei ole liian mystinen tai parapsykologinen tai liian kriittinen skeptikko. Siellä mä sitten olin suomenlippuvillapaidassani ja mä tiedän itsekin, että jotenkin vaan tuli valo ja mä olin tosi hyvä. Legenda kertoo, että sen jälkeen nämä minun kosiskelijani tiesivät sataprosenttisen varmasti kenet he haluavat presidenttiehdokkaakseen. Sen jälkeen alkoi kosinta johon osallistuivat Kerjäläisliitto ry, Suomen Köyhät ry ja joku ortodoksipiirien vasemm... en mä osaa sanoa, joku ortodoksien siipi."
"Lopulta vapun tienoilla mä antauduin. Ekat kuvat musta otettiin tuossa Suomineito-patsaalla, jonka takapuolen kohdalta mennään sisään mun vastaanotolle, joka on tuolla ylhäällä sen pään päällä, joten mä sain heti nimen 'Suomineidon terapeutti'. Suoraan sanoen mä en ensin halunnut sitä. Mä halusin vain olla, kaipasin vain vapautta tehdä ammattitaitoisesti duuniani, tehdä lisuria suomalais-ugrilaisesta piilotajunnasta, harrastaa syvyyspsykologiaa, mutta sitten mulle tuli yhtäkkiä sellainen reichilainen vimma olla sosiaalipsykologinen parantaja ja herättäjä. 'Vittu, jätkä, vastaa huutoosi!' Mä ajattelin, että okei... Pitkien kosintarituaalien jälkeen..."
"Mulle tuli täysin selkeä tietoisuus siitä, että tämä on mahdollisuus antaa, huutaa, puhua. Ja alussa se toimikin. Mutta sitten kun alkoi käydä niin, että se alkoi mennä läpi, tuli seuraava kirous: poliittiset toimittajat. Mä en ollutkaan enää pelle, vaan vaarallinen. Se on ollut uskomatonta! Mut on jätetty varmaan 20 lehdestä pois, kun on haastateltu 'kaikkia' ehdokkaita. Mut on jätetty kaikista tenteistä pois ja sitten on annettu ymmärtää, että mut on kutsuttu, mutta mä en ole tullut paikalle. Täyttä valetta. Ainoa, johon mut on kutsuttu, oli se poliittisten toimittajien tentti, ja silloinkin liian myöhään, koska mä olin työmatkalla muualla. Mutta he lupasivat lukea mun adrressini. Eivät lukeneet, vaan sanoivat, että ei ole paikalla."
"Koko ajan on ollut sellainen nolaamismentaliteetti. Mä olen pitänyt niin paljon tällaista henkistä valmennusta toimittajille 'ammattitaito kukkeuteensa' -pohjalta, että pari toimittajaa on nyt tullut sanomaan, että luulisi toimittajien tajuavan, että tämä voisi olla heille paras mahdolisuus elämässään päästä tekemään JOTAIN. Mutta ei! Raukkamaisuudessaan, ahdasmielisyydessään, zombimaisuudessaan he käyttävät vähän ammattitaitonsa estääkseen ja vääristelläkseen mua."
Rankkoja sanoja, jotka saattavat pitää paikkansa jopa sataprosenttisesti, mutta eiymmärtäjien "puolustukseksi" tekee mieli sanoa, että sinä yksinkertaisesti olet niin yllättävä veto. Ja kaikki tämä gallupsuosio sun muu on tapahtunut niin nopeasti, että miten POLIITTISET toimittajat sellaista pystyisivät ymmärtämään? Ei heidän voi olettaa seuraavan ja ymmärtävän kuin niitä samoja vanhoja poliittisia rituaaleja, joita he ovat seuranneet aina. Mistä he tietäisivät mikä mies sinä olet - muuta kuin uusi ja outo kummajainen, joka jo sanankäytöllään poikkeaa niin paljon liikaa status quo -meiningistä, ettei sellaista voi sulattaa.
"Just niin. Harva edes rockin alueellakaan on kuunnellut mun sanojani. Moni on silläkin alueella sitä mieltä, että mä olen heikompi kuin Alatalo tai Juice - mutta joitakuita löytyy, jotka ovat ymmärtäneet."
Nyt kaikki kriittisesti EU:hun suhtautuvat ihmiset |
Näpäytä ylläolevaa palkkia tai tätä tekstiä, niin pääset takaisin sinne mistä tulitkin...
