<<< Takaisin hakemistoon

Ensimmäisen puolituntisen jälkeen pisteytetään ehdokkaita kuin missejä. Viisi saa lähteä heti. Hämmentyneessä tunnelmassa Tiainen, Kankaanniemi, Korhonen, Väyrynen ja Kuuskoski talutetaan ulos estraadilta. Jäljellä Andersson, Rehn, Ahtisaari ja Virtanen.

Veltto istuu pulpetissaan lätsä päässä, korjaa asentoaan ja näyttää vasta havahtuvan mahdollisuuksiinsa. Toinen kysymyskierros ja uusi äänestys. Jäljelle jäävät Claes Andersson ja Virtanen. Viimeinen kierros ja lopputulos: viisi raatilaista antaa äänensä Anderssonille ja neljä Virtaselle. Hyvät on erotettu akanoista - Andersson kukitetaan Vihreiden viralliseksi ehdokkaaksi.

Arvovaltaiset kysyjät saavat lopuksi tilaisuuden arvioida kaikki ehdokkaat. Yksituumaisesti kaikki neljä päätyvät raadin kanssa samalle kannalle: Andersson ja Virtanen olivat parhaita. Viimeisessä puheenvuorossa Linkola kehuskelee laajasti Virtasta ja maistelee mahdollisuutta Virtasesta maan isinä. Lopulta - sovinnaisuuden nimissä - Linkola kuitenkin tukeutuu Anderssoniin.

Tilaisuuden jälkeen Virtanen on välitilassa.

Perjantaina kolmen aikaan tapaamme asemalla. Juna Tampereelle lähti justiinsa, mutta onneksi toinen lähtee kohta perään.

Juna nytkähtää liikkeelle. Istuessaan Virtanen poistaa ison lätsänsä ja mitä näenkään. Ohhoh, onpas komea otsa, oikein korkea. Äkillinen dejavu-kokemus: mieshän on kuin Leo Mechelin ennenaikaan - vanhempaa tyyppiä, omassa lajissaan.

-Sarjakuvat ja television sarjat olivat tietysti kiinnostuksen kohteena. Pecos Bill - siinä oli aivan alussa tosi hyvät käännökset ja toinen piirtäjä oli etevä. Ainahan se oli komeeta, kun sudet kuutamossa ulvoivat...

-Kaksitoistavuotiaana tein ensimmäisen lehteni, kirjoitin ja piirsin: Kivikylän sanomat. Tässähän kummitteli taustalla Kiviset ja Soraset, mutta ennenkaikkea Jetsonit, kivikauden avaruushenkilöt. Oi Elroy Jetson, mikä kosminen kulkuri hän olikaan.

-Vähän myöhemmin tulivat Marvel-sarjakuvat, Ihmeneloset, Hämähäkkimies ja muita. Sittemmin ensimmäisiä sävellyksiäni olivat Jetson-vaikutteinen Kulkuri ja Elektroninen ekstaasi suoraan Marvel-sarjakuvista.

-Television puolella Batman parhaimmillaan oli aivan uskomaton. Kielenkäyttö oli välillä kertakaikkiaan upeata. Ja tietenkin alkuaikojen Maxwell Smart, Mel Brooks. Maxwell oli aina kuoleman vaarassa. "Niin vaarallista, mutta rakastan sitä."

-Kolmetoistavuotiaana jouduin esimurrosiän kuohuihin. Sain tuolloin käsiini Edgar Allan Poen tekstejä, joita luin alkukielellä, englanniksi. The Raven (Korppi) ja Annabel Lee varsinkin painuivat muistiini. Annabel Lee - kuinka hirveän uskissani silloin olinkaan. Aivan hirveätä tuskaa hautakammiossa meren äärellä.

-Urheileminen pysyi samanaikaisesti kuvassa mukana. Korkeus, seiväs, lätkä. Seipäässä olin etevä, mutta sitten köyhyys iski, ei ollut varaa lasikuituun ja niin kuitumiehet menivät ohitse. Korkeudessa saavutin sentään joitakin mitalisijoja Tampereen oppikoulujen välisissä kisoissa.

Mistä tämä Veltto-nimitys tulee, mikä ihmeen vetelä?

-Sain nimen jääkiekossa. Olin niin notkea, jäntevä ja joustava, kertakaikkiaan Veltto, ettei minua saatu millään taklattua. Veltto, vedenomainen. Taipuisa ja kaikkialle pääsevä. Hyvä nimihän se.

-Kyllä se oli The Who ja Peter Townshend, joka eniten vaikutti ja merkitsi. Voisin sanoa niinkin, että olen ollut tällaisella Tommy/Quadrophenia-matkalla koko ajan. Noihin aikoihin liittyy myös yksi mieliinpainunut sanaleikki, joka on peräisin yhdeltä Townshendin opettajalta, Meher Babalta: Don't worry, be happy. Siinä on jotain totuudellista.

Sanos nyt joitain muitakin vaikuttavia tekijöitä.

-No olihan Kinks ja The Doors. Doors ja Jim Morrison vaikutti vahvasti. Jim Morrisonissa näemme vahvan amerikkalaisen tragediantajun hyvin kehittyneenä. Morrison luki myös Nietzscheä. Tragedian synty oli hänen lempiteoksensa.

-Oikeastaan minulle itselleni Nietzsche tuli mukaan samaan aikaan kitaran kanssa. Näin puhui Zarathustra on kaikkein läheisin. Sitä ensi kertaa lukiessaan joutui kummalliseen tunteeseen, samanlaiseen joka liittyi myös Dostojevskin Karamazovin veljeksiin. Tunne siitä, että on itse kirjoittanut teoksen vaikka samalla tajuaakin omat rajoituksensa ja käsityksen mahdottomuuden.

-Tämähän johti sitten hirveään kisailuun ja koetuksiin, joiden jälkeen ystävystyttiin ja tehtiin musiikkia yhdessä. Kummatkin aloitimme heti kasvattaa tukkaa ja kun pituutta oli riittävästi, katsottiin mallia The Whon kuvasta - leikattiin oikein sellaiset käpytukat.

Mitäs näitä omia bändejä oli?

-Ensimmäinen oli Abrakadabra. Marc Bolan / Tyranosaurus Rex -tyyppinen, kosmissähköinen yhtye. "Velho Virtanen" on tästä ajasta peräisin.

-Wolfgang oli seuraava bändin nimi. Nimi tulee Steppenwolfista, mikä oli varmasti rankin bändi Amerikassa, pisti Doorsiakin pahemmaksi. Wolfgang, susilauma - onhan siinä vähän tällaista saksalaista sävyä.

-Noihin aikoihin Abba oli pinnalla ja yhtyeiden ja kappaleiden nimet piti olla fiiniä. No just silloin perustettiin vastavedoksi Virtanen, rockryhmä Virtanen.

-Me lähdettiin alunperin aivan suomalaisugrilaiselta pohjalta. Soitettiin Junnu Vainiota, Irwiniä, Kari Kuuvaa ja mun omia piisejä.

-Minähän synnyin ja tulin alunperin Hämeenlinnasta. Kuinka ollakaan, on pakko myöntää olevansa säveltäjänä Irwinin ja Sibeliuksen välissä. Nämähän olivat Hämeenlinnan kuuluja poikia. Jos kuuntelee Irwiniä ja Sibeliusta voi huomata niissä samoja saundeja. Jos mun sävellyksiä kuuntelee, voi niistä löytää jotain samaa.

-Rockryhmä Virtasen toinen levy Uusi jääkausi uhkaa (-74) oli minulle erityisen tärkeä. Näin siinä mahdollisuuksia oikein rock-oopperaksi asti, Who'n hengessä. Mutta sitä olisi pitänyt rakentaa edelleen, kehittää. Oikeastaan jätin itse kehitykseni tässä kesken.

-Tapahtui monenlaisia yhteenlankeamisia. Jostakin huomasin, sattumalta, että Heru on Egyptin Horuksen salainen nimi. Horus puolestaan on Egyptin logos. Ihmeellisiä aikoja.

-1978 Herun levy Tahdon ilmestyi. Se on minulle tärkein teos. Moni kyllä sanoi levystä kuinka hyviä saundeja siinä onkaan, mutta monille se oli kuitenkin jotain liian mystistä tai älykästä. Jotkut kylläkin tajusivat levyn hyvin.

-Herun aikana minulle lopullisesti kolahti tunne ja siitä lähtien ryhdyin myös puhumaan ja esitelmöimään julkisesti tunteista ja niiden kahleena olevasta panssaroitumisesta.

-Yksi hyvä teos tältä alalta oli Wilhelm Reichin Fasismin massapsykologia. Ehkä teos on jossain määrin pimeä, mutta tärkeä kuitenkin. Reichilla on toinenkin merkittävä kirja The Murder of Christ, mikä on yksi komeimpia teoksia psykologian alalta.

Jos sinun pitäisi sijoittaa itsesi jollekin tyyppijatkumolle heränneenä ihmisenä, mihin joutuisit?

-Varmastikin Pekka Ervast ja Yrjö Kallinen ovat sellaisia hahmoja joiden seurassa voisin nähdä itseni.

-Yrjö Kallisen teos Tässä ja nyt kolahti lujaa. Sieltähän tällaista zeniläisyyttä on varmasti minuun kanavoitunut. Kallisen koko persoona oli merkillinen ja sovitteleva. Tällainen mies puolustusministerinä sodan jälkeen. Samanlaista persoonallisuutta ja sovittavuutta oli tietenkin Pekka Ervastissa, joka oli myös vienyt oman elämäntapansa hyvin pitkälle. En nyt väitä kuuluvani suoraan samalle jatkumolle, mutta he toimivat ihanteena. Jotain senkaltaista valmiutta Fats Dominon sanoin: ''Ready, willing and able to rock and roll all day and night long.''

-Tämä oma tyyppi, olisiko se tällainen veijari, trickster. Jungin mukaan veijari edeltää tilana profeettaa.

-Veijari veijaa ja huijari huijaa. Veijari vie ja veijaa, laukaisee tilanteita.

-Kun alan liikkua, liikuttua kunnolla, ei sitä voi enää mikään estää. Mitä siinä muuta voisi tuntea kuin suurta liikutusta ja parhaimmillaan purskahtaa raikuvaan nauruun. Joku voisi tässä vaiheessa tietenkin todeta, että lopeta, mä kuolen, vaikka voisi yhtä hyvin sanoa, että jatka, mä alan elää!

-Muistan erinomaisen hyvin, kun tapasin Tapio Rautavaaran kerran Finnlevyn pikkujoulussa. Törmättiin siinä ja puhuttiin samantien tuntikausia. Me oltiin heti ystäviä ja Tapsa pyysi mua käymään. Mun piti ja piti mennä sinne ja mä halusin mennä, mutta niin paljon asia siirtyi, että Tapsa lähti pois.

-Ehkä tämä liittyy siihen, että tässä mä nyt olen presidenttiehdokkaana. Asia tuli mun eteeni ja mä menin mielistelyyn. En mietiskellyt vaan mielistyin. Tulee mieli. Antaa mielen tehdä. Asialle tulee mieli. Tällaisessa tilassa minulle valkeni, että tämä tehtävä on nyt otettava vastaan. Tämän haasteen Suomi-neidon terapeuttina. Se tuli niin selvästi. Nyt minä lähden, astun tähän Virtaan ja olen Virtanen.

Lempäälä ohitetaan ja jo kohta olemme Tampereella. Lopuksi Virtanen kaivaa laukustaan kirjansa Itsetuntoon syyhyn, puskun ja jumin kautta. Poistumme asemalta ja Veltto rientää kohti seuraavaa tilaisuuttaan. Katselen hetken ihmeissäni Tampereen maisemia ja palaan takaisin.

Virtasen kirja, Velton ensimmäinen, on runsas purkaus kirjoittajan ajatelmia ja mietteitä. Kirjasta, kuten jo junakeskustelustakin, paljastuu etevä suomenkielen käyttäjä ja oivallisten huomioiden tekijä, kielen vaalija ja viljelijä. Virtasen Velttous, vedenkaltaisuus tuntuu kirjassa vahvasti. Vedenkaltainen pääsee erikoisiin paikkoihin ja kovin lähelle.

Virtanen osaa myös yllättävästi ilmaista hyvinkin radikaalin idean Jumalasta tilana. Todellakin: perinteiseen monoteistiseen juutalais-kristillis-muhamettilaiseen kappalejumalaan (Jumala on joku) vertautumalla Jumala tilana kerrassaan helpottaa.

Rivien välistä voi aistia väljää taolaisuutta, jossa yleiskatsauksellisesta näkökulmasta käsin voidaan käsittää nämä kumpaisetkin Jumalat.

Kirjan ulkoasu kielii vaalikirjan ulkonäöllään ja torjunee osan vakavistakin lukijoista. Teosta täytyy kuitenkin suositella suomalaisille. Ehkä erityisesti suomalaisille miehille, joiden probleemeihin Virtanen tuntuu todella osuvan syvälle. Mitä Virtaseen ja naisiin tulee, sen suhteen olisin paljon varovaisempi arvioissani.

Juha A. Olavinen
Suomi-lehti 6-7 / 1993

	Koska Olavinen oli juttunsa oheen sirotellut pätkiä tuolloin tuoreesta kirjasta Itsetuntoon syyhyn, puskun ja jumin kautta ajattelin tehdä tänne webbisivulle jotain samantapaista, mutta viime vuonna nimellä Murrosihminen ilmestyneen uudistetun laitoksen merkeissä. Olavisen jutun sisältänyt Suomi-lehden numero näyttää skannauksen jälkeen kuitenkin kadonneen jonnekin, joten en pystykään poimimaan samoja kohtia, jotka olin ajatellut kätevästi napsia disketillä olevasta Virtasen alkuperäisestä tekstidokumentista. No, täytyy tehdä valinnat itse. (WW)
Indosuomalainen mieltäminen Jo Nietzsche aikoinaan muinaiskieliin keskittyneenä filologina oivalsi koko länsimaisen sivistyksen olevan indoeurooppalaisten kielten sanaleikkiä. Tällä hän tarkoitti sitä, että uudet käsitteet ja käsitykset rakennettiin aina vanhojen päälle samalla indoeurooppalaisten kielten sisäisellä toimintaperiaatteella. Sen takia hän itsekin pyrki 'avaamaan sanat', jotta niiden alkuperä olisi helpommin liitettävissä nykyisiin merkityksiin. Koko ajattelutapa, logiikka, länsimaissa aina slaavilaisuutta myöten, on siis pitkälle yhtä ja samaa kielellä pelaamista. Sanan mahtavuus Suomalais-ugrilaisilla kielillä on omintakeinen säännöstönsä. Sekä perusmerkitykset että sananjohto- ja taivutustapa ovat ainutlaatuisia maailmassa. Tästä johtuu tosiasia, jota ei ole joko huomattu tai josta ei ole haluttu keskustella, koska se liittyy vallan väärinkäyttöön: suomalainen opetetaan ajattelemaan omalle kieliryhmälleen vieraan indoeurooppalaisen kielisysteemin lainalaisuuksien mukaisesti. Tämä on johtanut vääjäämättömästi ristiriitaan kahden kielijärjestelmän kesken. Suomalaisilta viedään ikään kuin mahdollisuus käsittää asioita omalla tavallaan. Suomalaiset sanat, jotka ovat hyvin tunnepitoisia, kuvailevia ja monivivahteisia, pakotetaan väkinäisesti toimimaan toisenlaisen kieliajattelun periaatteilla. Suomalaiset leikataan ikään kuin irti omien sanojensa syvällisyydestä. Vieras mieli Ajatellessamme kielellemme vieraalla tavalla emme näe emmekä koe näitä voimakkaita merkityssisältöjä, vaan pikemminkin jopa naurahtaen halveksimme oman kielemme kautta tulevia sanasommitelmia ja -värikkyyksiä "vain sanaleikkeinä". Olisi rohjettava ja osattava nähdä mielemme nykytila suomen kielen sanaleikkisyyden kautta ja avulla. Nyt olemme tilanteessa, jossa järkemme ja tunteemme ovat ikään kuin skitsofrenisesti(jakomielisesti) erillään. Sanojen tunnemerkitys, liikuttavuus, tulee syvältä kansan kokeman oman elämän uumenista.
o	Seksi ja kuolema Rennosti lanteitaan kävellessään keinutteleva, naureskeleva neekeripoika herättää panssaroituneessa ihmisessä ahdistusta (kyseessä voi toki olla veltto valkoinenkin). Tukahtuneella ihmisellä on sisällään selvittämätön sekasotku, aina uhrimystisestä kaipuusta äärimmäiseen vihaan. Välittömän liikehdinnän kohtaaminen ja näkeminen saa hänet alitajuisesti kaipaamaan takaisin lapsuudessa koettuun luonnontilaan, kaikessa välittömyydessään. Mutta samalla hän tajuaa kykenemättömyytensä päästä tähän yhteyteen ja siksi haluaa tuhota tämän omasta erotetusta ja vieraantuneesta tilastaan muistuttajan. Hän kuvittelee saippuaoopperamaisesti, kuten J.R. jäykkäpunaniskaisena aikoinaan ruudussa, että tämä rento nuori otus muodostaa hänelle ennen kaikkea seksuaalisen uhkan. Panssariinsa jähmettyneessä ihmisessä jäykkyys ylikorostuu yksinkertaisella tavalla. Hänellä on vain kaksi päämäärää, elämän tarkoitusta: seksi ja kuolema.
Nykyajalle tyypillistä on korostunut pintatarpeiden tyydytys. Useimmiten nämä tarpeet ovat vielä keinotekoisesti luotuja. Ihminen menee "tähän helppoon" koska hän ei tunnista todellisia halujaan. Mieli tekee vain kitukasvuisesti, ulkoaopittu puolimieli, ulkoaohjelmoituja asiota. Varsinkin politiikka hyödyntää kyseistä luonteenheikkoutta. Oikeastaan juuri tämä itsetunnottomuus mahdollistaa niin tehokkaan ja laajan ulkopuolisen ohjailun kuin mihin nykypäättäjät ja tiedonvälittäjät syyllistyvät. Kaiken lisäksi politiikasta on tullut enemmän ja enemmän tahallista asioiden sotkemista. Kun todetaan "kansan vieraantuneen politiikasta" niin tähän on ilmeisesti pyrittykin. Kansalaiset eivät tunnista asioiden oikeaa laitaa koska "meitä ei liikuta". Pahinta petosta politiikkojen taholta on kun useat heistä todellisesta elämästä vieraantuneina hokevat olevansa huolestuneita siitä, että kansalaiset eivät enää halua osallistua yhteisten asioiden hoitoon. Todellisuudess tähän juuri vallankäyttäjien taholta pyritään. Eli mitä alhaisempi äänestysprosentti, sitä varmemmin nykyvallanpitäjät saavat valtansa pitää. Pahinta tässä on se, että ne jotka pystyvät kyseisen kylmäverisen keinottelun läpi näkemään, yleensä vetäytyvät kyllästyneinä koko jutusta jättäen koko kentän näille ihmissusille. Ja tähän rakoon iskevät sitten tiedotusvälineet. Karkeimmat niistä uskottelevat kansalle edustavansa sitä itseään. Todellisuudessa kyseiset välineet käyttäytyvät kuin pahimmat politiikkopopulistit. Eli yksinkertaisesti mustavalkoistetaan asiat. Populistisia keinoja käyttävät nimenomaan politiikot ja osa tiedotusvälineistä itse. Hämäystarkoituksissa kyllä syytetään muita populisteiksi - eli useimmin juuri niitä valittuja, jotka ovat rehellisiä kansanihmisiä ja joita ihmisten asiat oikeasti kiinnostavat. Panssaroituneisiin ja elämäntunnusta eroonjoutuneisiin purevat samat menetelmät kuin "vanhan kunnon fasismin" aikoihinkin. Tätä ihmisten yleisturtuuteen vetoavaa henkisen väkivallan menetelmää voikin nimittää "fasistiseksi metodiksi". (Oireellista on kun ensi kerran käytin ko. nimitystä polittisissa piireissä ja jouduin tarkemmin selittämään mitä sillä tarkoitan, niin eräs kuuntelijoista tokaisi "toihan on normaali poliittinen metodi").
Kirjan julkaisija on tamperelainen Sanasato Oy ja sitä saa todella hyvin varustetuista kirjakaupoista.

---

Kannattaa tutustua: Wilhelm Reich homepage Reich's introduction from "Selected Writings" book. Glossary of terms. Discovery of the Orgone.

NIETZSCHE in the Net Nietszcheen liittyviä dokumentteja löytyy Internetistä suomenkielelläkin satoja. Englanninkielinen tarjonta on tietenkin vielä huikeampaa ja hyvään alkuun päässee klikkaamalla allaolevaa logoa, jonka takaa löytyy asialliselta vaikuttava Nietzsche-linkkihakemisto

Kirjavan "Puolueen" sitoutumattoman puheenjohtajan ja EU-vaaliehdokkaan Pertti "Veltto" Virtasen tavoittaa sähköpostitse tätä tekstiä napauttelemalla...		Virtasen sivujen ylläpitäjä Jukka "Waldemar" Wallenius on myös EU-vaaliehdokas ja hänelle sähköposti lähtee tätä tekstiä napsuttelemalla...

Nyt kaikki kriittisesti EU:hun suhtautuvat ihmiset liittyvät yhteen ja äänestävät Velton EU-parlamenttiin!

Näpäytä ylläolevaa palkkia tai tätä tekstiä, niin pääset takaisin sinne mistä tulitkin...