![]() |
![]() |
Etelä-Pohjanmaa 15.9. 1986 |
![]() |
Velton upea Sampo-passio Rockin ja tanssin riemujuhla |
![]() |
Pirkko Paaermaa |
![]() |
Etukäteen olisi ollut vaikea uskoa, että Pertti "Veltto" Virtasen Sampo-passiosta tulisi sellainen elämys kuin siitä sunnuntain ensi-illassa tuli. Aineksina sähköinen tunnelma, latautunut, taidokas esitys ja innostunut, nuori yleisö. Jokainen tunsi kokeneensa jotain hyvin harvinaista.
Tarina nuoren miehen etsikkoajasta imi mukaansa. Aluksi korviahuumaava musiikki tosin iski elimistöön lähes pahoinvoinnin rajoille, mutta kun volyymiin tottui, pääsi nauttimaan taitavasta, loistavasti yhteen soinnutetusta esityksestä.
Velton musiikki on jännittävä synteesi rockia, kalevalaista kansanlaulantaa ja alkuperäiskansojen mystistä musisointia. Itse tarina on yllättävänkin moraalinen. Nuori mies ei löydä lohtua harmaasta, kiireisestä elämänmenosta, naisista tai viinasta. Sensijaan rakkaudesta, ihmisen läheisyydestä löytyy se, mikä elämäm sammossa on tärkeää ja tavoiteltavaa. Perisuomalainen puhdistautumisriitti, sauna, on saanut myös oman keskeisen osansa tarinassa.
Kertomus etenee musiikin, laulun, tanssin ja valojen voimin. Ja kun kaikki pelaa saumattomasti yhteen, syntyy uskomattoman tunnevoimainen esitys. Tanjalotta Räikän voimakkaan an taumuksellinen laulu, Sammas-yhtyeen esittämä mielenkiintoinen musiikki, Velton vetoava, runollinen teksti, tanssijoiden kiihkeän ilmeikäs osuus ja Joppe Palovaaran valojen täsmällinen tyylikkyys tekivät kaikki yhdessä ja erikseen vaikutuksen.
Raatikossa oppinsa saaneet Ari Numminen ja Mikko Rasila ovat tanssin ammattilaisia. Erityisesti Ari Numminen nuoren miehen, Kainon, sisäisenä äänenä eli varjona tanssi upeasti. Hänestä huokui herkkä ilmeikkyys kiireestä kantapäähän yhdistyneenä taidokkaaseen fyysiseen osaamiseen. Hän oli myös hienon koreografian ja ohjauksen takana. Vain parissa kohdassa junnattiin turhan pitkään ja ihmetellen paikallaan. Jännite katkesi, mutta löytyi taas.
Mikko Rasila sopi hämmentyneen nuoren miehen rooliin jo viattoman ulkonäkönsä puolesta. Hän osasi myös hienosti ilmentää epätoivoisen etsimisen tuskaa ja riemullisten löytöjen ekstaasia. Johanna Aura tanssi rakastetun osan herkästi. Sirkku Hiltunen tyttöineen teki hienoa ja tarkkaa työtä läpi esityksen.Vielä on mainittava kuoro, jonka osuus tunnelman luojana oli tärkeä.
Runsaan tunnin esitys päättyi koko katsomon innostuneisiin aploodeihin. Veltto sai ottaa vastaan heti lukuisia onniteluja. Esitys oli uskomattoman vaikuttava. On vain yhdyttävä sanoihin, joita Sampo-passion kiihkeästä tunnelmasta päästyä niin lukuisilla huulilla liikkui: "Täällä ei ole mitään näin hyvää ennen nähty."
![]()
Nyt kaikki kriittisesti EU:hun suhtautuvat ihmiset |
Näpäytä ylläolevaa palkkia tai tätä tekstiä, niin pääset takaisin sinne mistä tulitkin...