 |
 |
| Uusi Suomi 8.9. 1985 |
|
| Seksi ja politiikka |
 |
| Pertti "Veltto" Virtanen |
|
|
"Anna sydämesi mesi, koko kylmyytesi kesi, älä puutteeseesi pesi, virtaa elämämme vesi, anna esitunteitesi temmeltää." Kertosäe Pertti Virtasen laulusta 'Anna sydämesi sulaa' |
|
|
| Uusi Suomi 8.9. 1985 |
|
| Seksi ja politiikka |
|
| Pertti "Veltto" Virtanen |
|
|
"Anna sydämesi mesi, koko kylmyytesi kesi, älä puutteeseesi pesi, virtaa elämämme vesi, anna esitunteitesi temmeltää." Kertosäe Pertti Virtasen laulusta 'Anna sydämesi sulaa' |
Luin taannoin suomalaisesta sanomalehdestä hivenen paheksuvaan sävyyn kirjoitetun kirjoituksen, jossa moitittiin ruotsalaisia demareita seksin tuomisesta mukaan vaalimainontaan. Silti samainen moittija lämpenee kohta kehumaan kuinka seksiä kaikilla muillakin inhimillisyyden alueilla on jo käytetty mainonnallisesti hyväksi - miksei siis politiikassakin. Kirjoittaja päätyy visioon, jossa hän näkee seksin kuivien suomalaisten vaalikeskustelujen tulevana elävöittäjänä. Kuinka paljon mielenkiintoisempia tulevatkaan olemaan vaalikeskustelut, joissa "päättäjämme" pureutuvat seksin syvimpään olemukseen, sen ongelmiin ja sen uudistamiseen perhepoliittisella tasolla!
Seksi ja politiikka, miksi se kuulostaa korvissamme, näyttäytyy silmissämme ja aistiutuu muissakin aisteissamme niin oudolta?
Ovathan toki aina Valta ja Seksi kytkeytyneet elimellisesti toisiinsa, jopa niin perin rehellisesti, että se jolla oli eniten valtaa, sai parhaat naiset. Niin "parhaat naiset" missä mielessä? Äiteinäkö, kuten nykyinen siistille ja suljettujen ovien takana käsiteltävälle perheseksille rakentuva poliittinen mainonta kaiken turvallisen jatkuvuuden nimissä antaa ymmärtää?
Ehei, pojat ja tytöt ja rakkaat vanhemmat, kyllä kyse on ollut häikäilemättömästä vallan hyväksikäytöstä seksuaalisten neuroosien alueella. Ehkäpä juuri siksi käsitepari seksi ja politiikka tuntuu niin vieraalta, että meidän poliittiseen ideologiaamme primitiivisellä tasolla kuuluu itsestäänselvyytenä, että johtavat paviaanit saavat parhaat palat päältä.
Me emme ole tulleet ajatelleeksi, kuinka uskomattoman vanhoillisia olemme tunteissamme, emootiopolitiikassamme, ihmissuhteissamme, vaikka sitten kuinka radikaaliin ideologiaan älyllämme uskoisimme ja turvaisimme. Ennen kuin jatkan tätä pidemmälle siirryn hivenen toisaalle: siis siirtykäämme ja miettikäämme mikä on yhteiskunnan ydin ja siten myös kaiken poliittisen toiminnan alkuaikaisin kulmakivi.
No perhepä tietenkin. Perhehän on, kuten hyvin tiedetään, tulosta miehen ja naisen seksuaalisesta käyttäytymisestä. Ja jokaisen miehen ja naisen ihmiskäsitykset muokkautuvat ympäristön poliittisten ideologioiden mukaisiksi. Se miten kohtelemme toista sukupuolta olevaa ihmistä on hyvin pitkälle kiinni omasta päästämme ja nimenomaan siitä mitä sinne on syötetty.
Ihmisten välinen seksikäyttäytyminen parisuhteessa heijastuu välittömästi myös ympäristöön. Jos miehen ja naisen suhde ei ole "tyydyttävä" saa koko perhe, lapset ja sitä kautta lähiympäristö kärsiä. Lapset levittävät isän ja äidin tartuttamaa "henkistä syöpää" muihin lapsiin. Isä levittää sitä työpaikalla, kapakassa, bussissa. Samoin tekee äiti.
Kun näitä perheitä ja lapsia on monta, häiriintyy koko yhteiskunnan toiminta sisältä päin. Pahimmillaan tämä koskee koko maailmaa, varsinkin jos jollain maalla on valta levittää seksuaalinen sairautensa kaikkien nähtäville ja kaikille käyttäytymismalliksi ympäri maailman.
Tämä toimii tehokkaasti siksi, että kyseessä ovat piilossa pidetyt tunnevoimat, jotka vaikuttavat alitajuisesti ja syvästi varsinkin niihin, jotka ovat herkkiä eli lapsiin. Lapset opetetaan perhepiirissa sairastamaan vanhempiensa komplekseja tunnetasolla, ja nämä kompleksit neuroosit ja "vääristymät" siirtyvät murrosiässä ja sen jälkeen heidän omiin parisuhteisiinsa ja yhteiskunnalliseen olemiseensa.
Vaikka kuinka tahansa kunniallista ihmiset näyttelevätkään, niin silti jokaisen ihmisen valheellinen ja epätyydyttävä oleminen heijastuu kuin huomaamatta, kuin musta magia, ympäristöön ja turmelee ja sairastuttaa sitä. Tämä teennäisyys ulottuu päivän politiikkaan, heijastuu poliittisissa mielipiteissä. Politiikka jähmettyy pelkäksi kulissiksi, joka turvaa olemisen ja vanhoilliset tunteet. Vallanpitäjille tämä sopii, koska ihmiset jotka eivät hallitse itseään, todella tarvitsevat niitä, jotka sanovat mitä pitää tehdä.
Politiikka-sana alkuperäisessä merkityksessään tarkoittaa ihmissuhteiden hoitoa. Nykyään se tuskin sitä tarkoittaa, vaan pikemminkin vallanpitäjät ovat niitä, jotka keräävät rikkinäisten ihmissuhteiden sadon. Pieni lapsi tunneherkkänä aistii, että vanhempien olemisessa on jotain ratkaisevaa vialla - eli vanhemmat eivät aidosti rakasta toisiaan, vaan että heidän kiimarakkautensa on seksuaalinen valtapeli. Samankaltainen kuin poliitikolla, joka käyttää valtaa omien intressiensä ajamiseen, oman valtansa pönkittämiseen, ilman että todella rakastaa maataan ja sen ihmisiä.
Ääripäässään seksi ja politiikka ilmenee niiden naisten seksikäyttäytymisessä, jotka elättävät itsensä pelkän ruumiillisuutensa avuilla nyky-yhteiskunnassa. Poliitikoilla ja superliikemiehillä ovat "parhaat" maksetut naiset maailmassa. Oikeastaan yhteiskunta elättää nämä naiset, sillä edustustileistä nämäkin elatusmaksut tilitetään. Ja tätä ongelmaa ei edes oteta vakavasti, sitä vähätellään esim. poliisin taholta (huom! poliisitkin ovat valtaa pitäviä miehiä).
Yksinkertainen totuus on, että tällainen käyttäytyminen vastaa poliittisia käsityksiämme, samalla lailla kuten ennen ministeriviinat.
Rakkaat lukijat, ottakaa huomioon, että äskeinen oli ääriesimerkki.
Tavallaan poliittiset järjestelmämme, myös tämä demokratia, perustuvat hyvin alkeelliselle käsitykselle miehen ja naisen suhteesta. Pisimmälle päässeet näyttävät sen mistä on kyse: nainen on vallalle ja rahalle alisteinen huora, jonka arvo muodostuu pääasiallisesti lihan ominaisuuksista. Ja tästä on myös nainen täydessä vastuussa, sillä "mehän kasvatamme miehen siksi mitä hän on" (myös naisen). Tämä poliittinen ideologia on muillakin yhteiskunnan tasoilla vallitseva: raha, valta sekä hyvännäköisyys.
Politiikan alkeellinen seksi-ideologia ei kasvata yhteisönsä ihmisiä todellista rakkautta kohti vaan tavallaan turmelee rakkauden omalla valtapelillään, valtapelillä, joka on kaiken olemisen malli myös yksilötason ihmissuhteissa. Ja kääntäen: koska ihmissuhteet eivät perustu rakkauteen ja todelliseen yhteensopivuuteen, vaan ovat lähinnä maailmallisen kiimaisia tai vähemmän kiimaisia "valta-raha-seksi" -suhteita, ei politiikka pysty muuttumaan rehellisemmäksi ja aidommaksi, todella uudistumaan, koska se sikiää "epäaitojen" ihmissuhteiden perustalta.
Silti yhä uskoen ja rehellisempiin asioihin pureutuvia poliittisia keskusteluja toivoen
läänintaiteilija P. "V." VIRTANEN
Kun edellisillä vuosikymmenillä puhuttiin seksuaalisesta vapaudesta, tarkoitettiin myös "vapautta siitä". Itse pidin 80-luvun alusta sen puoliväliin kymmeniä esitelmiä ko. aiheesta. Olin siis eräänlainen eroto-psykologi, "seksologi" Wilhelm Reichin hengessä. Kyllästyin kuitenkin aika pian, kun tajusin kuinka yksipuoliseen seksiin maailma oli menossa - ja pani esitelmäni kategoriaan "sex".
Kyseinen lehtijuttu on eräänlainen "perusvääntö". Eli silloinkin oli tapahtunut jotain vastaava kuin nyt iltapäivälehdistön ja politiikan perverssisuhteessa. Halusin pelkistää asian reichiläis-freudilaisessa hengessä niin, että naisetkin saavat osansa. Olen edelleen sitä mieltä, että naisten on myös otettava täysvastuu kyseisestä perussuhteellisuuskäytännöstä ja sen toimimattomuudesta. Juuri nykyisin, kun 2/3 erilaisista avio- ja avosuhteista päätyy nopeisiin eroihin, on jopa naisen älyllistä halveksuntaa edelleen syyllistää vain miesten "valtamaailmaa". Valtateerenpeli on molemmin puolista - sukupuolista! Eli puolinaista!
Mutta kuten -79 biisissäni "Seksuaalisubjekti" lauloin: "uuteen, uuteen seksuaalisuuteen... sukukoko-koko-kokonaisuuteen!"
Joten kirjoitin ko. jutun mustavalkoisenharmaalle maailmalle mahdollisimman samalla mitalla.
Kolmentoista vuoden takaisen Usarin sunnuntainumeron muista otsikoista mainittakoon erityisesti "Suomen Pankin Rolf Kullberg pelkää pahasti: Kaikki voi mennä mönkään" (joka on tämän päivän vinkkelistä sen verran mielenkiintoinen haastattelu, että luettelenpa vielä väliotsikotkin: Kova markka, Liikaa sanottu, Uudet liukumat, Vaarallinen leikki, Kaukana kilpailusta, Valuutan virta ja Kallis korko), mutta mainita pitää myös "Nisse Hagman vaatii kovuutta yleisurheiluun: Potkut velttoilulle" hauskasti yhteensopivan otsikkonsa johdosta ja Juhani Melartin urheilupakina "Mano a mano" sen johdosta, että se ei käsitellyt urheilua vaan Ernest Hemingwaytä!
Suosittelemme:
|
...tai...Wilhelm Reich Museum |
...tai...
|
Näpäytä ylläolevaa palkkia tai tätä tekstiä, niin pääset takaisin sinne mistä tulitkin...
